Yksityisyyden suoja

Ihmisten tapa viestiä toistensa kanssa muuttuu aika hitaasti. Tekstiviestit alkoivat yleistyä 1990-luvun lopulla. Parissakymmenessä vuodessa ollaan päästy tilanteeseen, jossa tekstaillaan jo unissaankin.

Facebook alkoi yleistyä Suomessa vuonna 2008. Nyt merkittävä osa suomalaisista netin aktiivikäyttäjistä hyödyntää Facebookia arkisessa yhteydenpidossaan. Vielä merkittävämpi osa suomalaisista altistuu Facebookille osana aktiivisten edelläkävijäkäyttäjien verkostoa.

Tekstarien lähettämisen kokemus ei ole käytännössä muuttunut mitenkään, mutta samaa ei voi sanoa Facebook-viestittelystä.

Seinälle kirjoittelusta alkoi yksityisen ja julkisen hämärtyminen

Kavereiden seinille kirjoittaminen ja ns. wall-to-wall -keskustelut oli alun alkaenkin merkillinen tapa viestiä - se ei ollut sen paremmin yksityistä kuin julkista.

Nettielämää -kirjassa (s. 91) kuvasimme piirrettä näin: "Facebookissa kirjoitetaan kaverin seinälle, kun halutaan viestiä jotakin juuri kyseiselle henkilölle tarkoitettua, mutta kuitenkin sellaista, minkä muutkin saavat nähdä."

Nyt Aikajanan tullessa voimaan vanhat seinältä seinälle - keskustelukatkelmat tulevat huomattavan paljon paremmin selattaviksi ja tämä on aiheuttanut monelle käyttäjälle sellaisen tunteen, että yksityisviestejä on vuotanut julkisiksi.

Aikanaan kaverin seinälle raapustelut tervehdykset ovat sävyltään sellaisia, joita nykyään, verkostojen kaikilla laajennettua moniin erilaisiin sosiaalisiin suhteisiin - tulisi lähetettyä yksityisviesteinä.

Miten Joulukuun 2011 Aikajana-kohu syntyi?

"Moni käyttäjä oli yksinkertaisesti unohtanut, mitä viestejä joskus muinoin oli seinälleen kirjoittanut ja saanut – täysin julkisesti. Nykyään ei esim. käydä enää paljonkaan wall-to-wall-keskusteluja. Käyttöliittymän lisäksi myös käyttäjien toimintatavat ja -taidot ovat kehittyneet", arvioi Harto Pönkä, ja jatkaa

"Nyt kun aikajana toi vanhat viestit silmien eteen, moni käyttäjä kauhistui vanhoja kirjoituksia. Facebookin aikajana osoitti taas kerran, että netillä on pidempi muisti kuin ihmisillä."

Pönkä kuvaa tuoreimman Facebook-hämmingin kulkua blogissaan. Jussi Pullinen teki uutisoinnista Storify-koosteen.

Mitä voin tehdä Facebook-yksityisyyteni turvaamiseksi?

Vanhojen julkaisujen yksityisyyttä voi rajoittaa kertarykäyksellä. Yksityisyysasetuksissa valitaan "Rajoita aiempien julkaisujen yleisöä". Yleensä ongelma on kuitenkin se, että nykyinen kaveripiiri on moninkertainen verrattuna siihen joukkoon, jonka kesken viestejä aluksi vaihdettiin.

Käyttäjällä näyttäisi olevan kaksi päävaihtoehtoa: rajata julkaistavaa sisältöä tai näkijöiden määrää.

1. Sisällön muokkaaminen: Käy aikajanasi läpi päivä päivältä muiden silmille sopimattomat viestit piilottaen.
2. Kaverien karsinta: Supista rajusti kaveripiiriäsi. Poista kaverilstoilta kaikki sellaiset kontaktit, jotka tekevät omasta sivusta epämiellyttävän julkisen käyttää.

Mielenrauhan paras tae lienee näiden kahden yhdistelmä. Sitä paitsi mikään verkkovälitteinen viestintäpalvelu - edes sähköposti - ei ole aukoton. Bitteinä ei ikinä kannata lähettää mitään sellaista, josta olisi ihmissuhteillesi tai ympärilläsi olevien ihmisten yksityisyyden suojalle suurta haittaa.

"Vaikka ei olekaan löytynyt todisteita siitä, että kenenkään Facebook-sähköpostit tai chat-viestit olisivat vuotaneet seinälle (Timelineen), niin kannattaa ottaa aikaa ja katsoa oma aikajanansa läpi toisena käyttäjänä. Sieltä voi hyvin löytyä julkaisuja, joita et halua (enää) näyttää muille," ehdottaa Jouni Junkkaala julkisessa Facebook-päivityksessään.

Kannattaa siis perehtyä uusiin profiilisäätöihin.

LISÄYS 21.12.: On vielä henkilöitä, joiden puolesta Facebookin yksityisviestien ilmestyminen seinälle ei ole lopppun käsitelty asia. Ks. esim. Ulla M. Saikun FB-muistiinpano ja hänen ja Katleena Kortesuon keskusteula Petteri Järvisen seinällä.

Pam Moore listaa Social Media Today -blogissa useita moitittavia menettelytapoja, joita nettivaikuttavuusmittari Klout harjoittaa pyrkiessään tunnistamaan verkosta eri aiheiden vaikuttajia (Why I Deleted My Klout Profile)

Klout kerää dataa sinne tilin tehneiden Twitterin ja Facebookin käyttäjien verkostoista. Se ei siis ainoastaan kerää tietoa itse omasta tahdostaan rekisteröityneistä vaan ihmisistä näiden ympärillä.

Olen ollut kiinnostunut mahdollisuuksista mitata erilaista nettivaikuttavuutta, ja tutkinut aktiivisesti Kloutia useiden kuukausien ajan:

• Voi ei! Viisari värähti väärään suuntaan
• Aikaleima: Mainevaluuttapalvelu välittää tietoa nettivaikuttajista kohdennettua mainontaa varten
• Mistä organisaatio tietää, millaisilla Twitter-ponnistuksilla voi odottaa mitäkin tuloksia?
• Mistä kansanedustajat puhuvat Twitterissä - ja kenen kanssa?
• Klout, Quora ja muut mainemittarit punnitsevat, kenen sana painaa

Nyt katson ne tutkimukset toistaiseksi tehdyiksi ja poistan oman Klout-tilini. Lämmin kiitos kaikille, jotka olette käyttäneet aikaanne palvelun ominaisuuksien tutkailemisen kanssani ja "K+"-pelailuun ja jakaneet ajatuksianne!

Tarkista ihmessä, leviävätkö tietosi netissä - mutta älä vaaranna tietojasi sitä tehdessäsi. Väärä tapa on käyttää jotakin lomaketta, joka vaatii syöttämään henkilötunnuksen.

HPguru.fi teki työkalun, jolla voi tarkistaa, ovatko omat tiedot vuotaneet jakoon Suomen suurimmassa tietovuodossa. Ylen mukaan yli 16 000 suomalaisen henkilötietoja - henkilötunnuksia, osoitteita, puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita - päätyi lauantaina sivustolle, jossa jaetaan tiedostoja.

HPguru.fi poimi jaossa olleesta tiedostosta syntymäajan ja etunimen ja neuvoo, että mikäli ne täsmäävät, on syytä epäillä omien tietojensa tulleen julkaistuiksi.

Oletko listalla? Oheinen datavisualisaatio näyttää, että listalla esiintyvät yleisimmät etunimet olisivat Juha, Mika, Timo ja Jari.

Tietosuojaturma on innoittanut muitakin työkalun tekijöitä. Tässä Ville Korhosen tekemässä datavisualisaatiossa vuodetut tiedot näytetään kartalla.

Tämän lomakkeen tekijä puolestaan haluaa kiinnittää huomiota siihen, että huolestuneiden netin käyttäjien "avuksi" alkoi heti ilmestyä työkaluja, joihin piti syöttää tietonsa - henkilötunnusta myöten - selvittääkseen, onko oma nimi listalla.

Syötä mikä tahansa merkkijono laatikoihin ja saat nuhteet "Jos tosiaan kirjoitit äskeiseen formiin henkilötunnuksesi, olet riski omalle tietoturvallisuudellesi. Ole hyvä ja siirry hitaasti pois tietokoneen äärestä."

"Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, miten vakava tästä tietovuodosta tulee. Se riippuu siitä, miten useiden tuhansien ihmisten henkilötietoja käytetään väärin – vai käytetäänkö ollenkaan", rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisista sanoi Helsingin Sanomille.

Identiteettivarkaus ei ole Suomessa rikos. Joku voi alkaa esiintyä sinuna, mutta lain vastaista se on vasta, jos henkilö yrittää saada jotakin taloudellista etua itselleen petoksellaan.

Yhteisöpoliisi Marko "Fobba" Forss synnytti vilkkaan keskustelun Facebookissa pyytäessään yhteisön apua tietovuodon ratkaisemisessa.