Twitter

Aika moni nettituttavani kertoo kuulumisistaan sosiaalisen median työkalujen mahdollistamilla lyhyillä sähkösanomilla, status- tai niin sanotuilla olotilaviesteillä: "Odotan junaa Pasilassa tai Jahas. Lounaalle Klubille."

Olotilansa voi ilmaista mesessä ja skypessä, MySpace- ja Facebook - yhteisöissä ja nykyään jopa bisnesverkostoitumispalvelu LinkedInissä. Viimeksi mainitussa yhteydessä on tarkoitus huhuilla omalle verkostolleen, millaisen projektin parissa juuri nyt askaroi.

Jaikun isä Jyri Engeström esittelee palvelua mielellään puhumalla vaimostaan ja isästään, joiden kanssa hän haluaa vaihtaa olotilakuulumisia pitkin päivää. Käytännössä Jaiku ja Twitter ovat useimmilla kuitenkin muiden kuin lähimpien perheenjäsenten välisessä olotilaviestinnässä. Kari A. Hintikka kirjoitti tällaisista palveluista viime viikolla Helsingin Sanomissa (HS - Tiede & Luonto - 4.3.2008: Verkossa jaikuvat pikasyötteet) ja kuvasi miten mm. tutkijat ja opiskelijat ovat soveltaneet työkalua omiin tarpeisiinsa.

Vaikeinta onkin valita, millä kaikilla sosiaalisen median alustoilla olotilaansa haluaa julistaa, ja keille. Vittu kun vituttaa täällä palaverissa - tyyppiset statusviestit toistuessaan kertovat kirjoittajastaan ja tämän työyhteisöstä ajan saatossa ehkä enemmän kuin on tarkoitus. Toisaalta olotilaviesteillä on helppo kiillottaa tuttavapiirille suunnattua julkisuuskuvaansa: "Kokkasin gourmet - tason illallisen ja Tulipa käytyä taas juoksemassa 10 km".

Itselleni Jaiku on osoittautunut oivaksi blogin jatkeeksi. Jaikuyhteisölle voi hihkaista jotain puolipäätöntä päivän säätilasta ja saada vastauksista tunteen ihmisten keskellä olemisesta, vaikka olisikin itsekseen. Toisaalta omista kontakteista on apua ihan asiallisissa kysymyksissä kuten esimerkiksi tämän blogimerkinnän taustatutkimuksessa.

Nettituttavapiirin ulkopuolisille jaikuja ja twittereitä on vaikea myydä. Common Craftin Twitter - opetusvideossa kuvataan, että mikrobloggaus Twitterillä kertoo siitä elämästä, mikä jää sähköpostiviestien ja bloggaamisen välimaastoon.

Twitter vai Jaiku? Vai molemmat? Kummassakin palvelussa on ajatuksena kertoa kaveripiirille omista menemisistä. Twitter "on kuin mikrobloggaamista", kuvaa palveluun hurahtanut Steve Rubel. Jaiku on tarkoitettu tiedotuskanavaksi kavereiden kesken niin, että ei tulisi koskaan soiteltua sopimattomaan aikaan ja toisaalta voisi yhyttää ystävän, jonka huomaisi olevan lähimaisemissa. Twitter tyrkkää kavereiden kuulumiset puhelimeesi tai meseruutuusi, Jaiku ei, mikä onkin hienotunteisempaa O'Reilly Radar - blogin Brady Forrestin mielestä: "As my friends will atest I send the occasional inappropriate Dodgeball and Twitter just to let them know where I am. The problem with that is the interrupt; I feel guilty. The fact that this information is available to my friends when they need it is very compelling to me."

• OReilly Radar: Jaiku Launches at ETel
• Mashable: Jaiku Launches, Looks Like Twitter To Me

Tietenkin molemmat tarjoavat setin eri näköisiä badgeja blogin syrjään teipattavaksi.

follow tuija at http://twitter.com

PS: Tämän kirjoitettuani sain Jaikussa kommentin toiselta käyttäjältä. Mads Foli Bjerrekin oli bloggauspuuhissa: Jaiku is Twitter on steroids .