Main menu
Tuija Aalto
Juuri nyt
- (Melkein) potkut! Nettielämän ja somen yhteensovittaminen on tasapainoilua
- Aktiivinen vs. passiivinen avoimuus
- Aktiivinen avoimuus vaatii vaivannäköä
- Tekijänoikeudet eivät ole mustavalkoinen kysymys
- Suomi allekirjoitti internetsääntelysopimus ACTAn
- Google ja Facebook tuovat käyttäjän sosiaalisen verkoston palveluiden ytimeen
- Internet-yhtiöiden mielenilmaus torppaamassa huonon nettisensuurilain
Palaute ja kommentit
Jos haluat antaa palautetta yksityisesti, voit käyttää palautelomaketta.
Kommentteja
- Hyvä kooste tärkeästä 8 tuntia 5 minuuttia sitten
- Gunilla: kiitos; aihe on 3 päivää 19 tuntia sitten
- Testi: kuvittele olevasti 4 päivää 20 tuntia sitten
- Hyvä Tuija, juuri näin! 4 päivää 20 tuntia sitten
- Tosiaan, työn sisältöön 4 päivää 22 tuntia sitten
- Ylen Etelä-Karjalan radion 5 päivää 4 tuntia sitten
- Cristina on oikeilla jäljillä 5 päivää 7 tuntia sitten
- Tämä kommentti Cristina 5 päivää 10 tuntia sitten
- Tekijänoikeudet ovat sinänsä 5 päivää 13 tuntia sitten
- Ruoan kopioimisesta tuli 5 päivää 16 tuntia sitten
You are here
WikiCharts listaa katsotuimmat wikisivut
La, 2007-03-24 17:47 — Tuija
WikiCharts - kun haluat tietää, mistä puhutaan. Maaliskuun 2007 juttu on selvästikin ollut 300 - elokuvaan näyttää liittyvän useampi artikkeli listan sadan kärjestä Thermopylain taistelusta Persian Kserkses I:een (via net@nite 16: Geek Is The New Black).
Harmi, ettei säätöjen joukosta saa auki suomalaisen wikipedian lukuja.
Kommentit
Pelottavaa kuinka vähän
Pelottavaa kuinka vähän artikkeleiden talk-sivuja katsotaan verrattuna itse artikkeleiden lukijamääriin.
Eipä oikeastaan...
Zache: Miksi kukaan, poislukien wikipedistit, jaksaisi klikkailla Talk-sivuja? Veikkaan, että suurin osa Wikipedian (satunnaisista) käyttäjistä ei ole edes tietoinen niiden olemassaolosta. Jos keskustelu todella haluttaisiin tuoda näkyville, se pitäisi sisällyttää suoraan artikkelisivulle, mikä taas haittaisi luettavuutta.
Ilkka
Zache kallistun vähän
Zache kallistun vähän samalle kannalle Ilkan kanssa - huolettomalle wikipedian käyttäjälle ei varmasti tule mieleenkään että artikkelin syntyä koskevaa dokumentaatiota pääsee katsomaan ja että se saattaisi olla kiinnostavaa.
On kenties pieni joukko hyvin medialukutaitoisia netin käyttäjiä, jotka tietävät tästä mahdollisuudesta mutteivät yleensä käytä sitä - takuuksi ikään kuin riittää tieto siitä, että he voisivat tätä keskustelua tutkia, mikäli haluaisivat.
Me ollaan aika laiskoja ja luotetaan vaan siihen että "kyllä ne muut" pitävät vaarin siitä että wikipedia pysyy kuosissa. Minusta asia on ihan hyvä näin: tulee hyvä mieli moisen luottamuspääoman olemassaolon ajatuksesta.
Noh, talk sivuja pitäisi
Noh, talk sivuja pitäisi jaksaa klikkailla siksi, että yleensä niille on kirjoitettu ne kriittiset kommentit joiden perusteella pystyy edes vähän arvioimaan ko artikkelin luotettavuutta.
Tietty voi myös luottaa, että wikipedian "keskimääräinen totuus" on yleensä oikeassa, eikä vain populaarikulttuuria. :)
millä edellytyksillä wikipediaan voi luottaa (Weinberger)
David Weinberger puhui Journalismin päivillä lauantaina Wikipedian luotettavuudesta, tuli mieleen tämäkeskusteluketju. Weinberger neuvoi että kannattaa aina panna merkille kolme asiaa: ensinnäkin vihiä artikkelin mahdollisesta luotettavuus-ongelmasta antaa se, jos joku on jo pannut siihen varoituskyltin, jossa kyseenalaistetaan artikkelin laatu. Toisekseen, joka tapauksessa kannattaa katsoa muokkaushistoriaa - mikäli artikkelia on muokattu vilkkaasti, siihen on wikiyhteisössä kiinnitetty huomiota. Kolmanneksi artikkelin keskustelusivulta pitää vielä tarkistaa, mistä asioista muokkausten yhteydessä on väitelty.
Nämä keinot liittyvät tiedon oikeellisuuden julkiseen neuvottelemiseen, mitä ei tapahdu esimerkiksi journalistisessa kontekstissa. Weinberger huomautti, että New York Timesin etusivulla ei kuunaan ole nähty varoituskylttiä, jossa sanottaisi että tämä artikkeli ei välttämättä ole neutraali.
Tapahtui vuosi sitten:
Tapahtui vuosi sitten: kirjoitin yhdistykselle sivun Wikipediaan. Noin viikkoa myöhemmin toinen yhdistyksen aktiivi huomaa artikkelin ja innoissaan kertoo asiaa uutisena sähköpostilistalla. Hän arvaili kuka artikkelin on kirjoittanut eikä mieleen ollut ilmeisesti lainkaan tullut, että asian olisi voinut tarkistaa artikkelin editointihistoriasta.
New York Times -esimerkki on juuri sitä mikä minua tällä hetkellä kiinnostaa. Ajatteleeko yleisö, että verkkouutinen on luotettavampi, kun sitä voi kommentoida ja esittää korjauksia tai vaihtoehtoisia näkökulmia? Nyt esimerkiksi sanomalehdessä tai televisiossa uutiseen luotetaan ajatellen, että kokenut ammattitoimittaja on sen pureskellut valmiiksi. Hänen ja tiedotusvälineensä nauttima auktoriteetti riittää luotettavuuden sinetiksi. Muuttuuko yleinen käsitys tiedon luonteesta jollakin aikajänteellä niin, että alamme nähdä epäluotettavana uutisen, jota ei haluta alistaa yleisen keskustelun punnittavaksi tai jopa yleisön muokattavaksi? Todellakin Aristoteleesta asti johdettu länsimainen tietokäsityksemme menisi siinä prosessissa uusiksi.
Kommentoi