Tuija Aalto seuraa digimediaa työkseen ja huvikseen.
Amazon on USA:n - ellei maailman - suurin verkkokauppa. Sillä on 16 vuoden kokemus asiakkaiden ostokäyttäytymisestä verkossa, ja miljoonia sivuja tuotetietoa. Suurin osa verkkokauppaa joskus kokeilleista tietää Amazonin toimintaperiaatteen: se suosittelee lisää saman tapaista sisältöä, kuin mihin asiakas on jo osoittanut kiinnostusta. Suositteluun on monia keinoja.
Vuonna 1995 perustettu Amazon on tunnettu personoinnista: asiakkaalle tarjotaan tuotteita sivuston selailu- ja ostohistorian perusteella sekä sen mukaan mitä muuta hän on tehnyt verkkokaupassa.
Asiakkaita kannustetaan antamaan oma arvionsa kirjasta tähtiasteikolla tai kirjoittamalla arvio. Kirjoihin lisättäviä tunnisteita (tags) käytetään monipuolisesti. Asiakkaat voivat myös tehdä neuvontapalstoja, jos ovat mielestään hyviä jossakin.
Tässä katsaus siihen, millä keinoin Amazon.com tekee myytäviä kirjoja löydettäväksi kirjan sivulla. Alla on lista moduuleista eli osioista, joita esimerkiksi yksittäisen kirjan sivulla verkkokauppa Amazonissa on.
Sivustolle raamit antaa navigaatio: Ylänavigaatiossa: Books - Tarkempi haku. Selaa aiheita. Uusia julkaisuja. Myydyimpiä. The New York Times® Bestsellers . Espanjankieliset kirjat. Alennuskirjat. Oppikirjat.
Jokaisella kirjalla on yksilöllinen verkko-osoite: sekä se pitkä merkkijono, joka muodostuu selaimen osoiteriville kirjan otsikkoa klikattaessa että lyhyt ikilinkki (“permalink”), joka löytyy jakamis- ja suosittelulinkin (“Share”) takaa.
Muu sivu koostuu erillisistä moduuleista. Näiden osioiden näkemiseen vaikuttaa se, millä tavalla on tullut sivulle (navigoiminen linkkejä pitkin vs. tietty hakutermi) sekä se, onko kirjautunut sisään palveluun vai ei.
Ostaminen ja jakaminen
Katso myös nämä -osio
Tunnisteet
Asiakkaiden arviot
Asiakkaiden keskustelut (Tiesitkö, että Amazon on patentoinut keskustelun tuotteista)
Listmania! -osio
Hakutermi
Neuvot
Muu navigaatio
Tässä oli purettuna vain yksittäisen kirjan sivu. Lisäksi on kirjailijoiden sivuja, asiakkaiden sivuja ja yhteisösivuja.
Times-lehti nimitti sen perustajan ja toimitusjohtajan Jeff Bezosin vuoden henkilöksi 1999 työstä, jota hän oli tehnyt verkkokaupan edistämiseksi USAssa. Yhtiö on maan suurin verkkokauppa, minkä lisäksi sillä on muuta liiketoimintaa: se tarjoaa palvelintilaa ns. pilvipalveluna yrityksille, jotka tarjoavat verkkopalveluja, niin että näiden ei tarvitse ylläpitää omia palvelimia.
Vuonna 2005 Amazon perusti palvelun nimeltä Mechanical Turk. Se tarjoaa yrityksille ihmistyövoimaa tekemään sellaisia tehtäviä, jotka ovat yksinkertaisia ihmiselle mutta toistaiseksi liian vaikeita tietokoneelle. Tällaisia tehtäviä ovat esim. erilaisten hahmojen tunnistaminen kuvista.
Kansanedustaja Jyrki Kasvilla (@jyrkijasvi) oli perjantaina Twitterissä profiilikuvassaan Iron Sky-elokuvahankkeen mainos.
Iranin levottomuuksien aikaan netissä levisi vihreä väri opposition tukemisen merkkinä (ks. esim. Houston Chronicle: Green reflects solidarity with Iran protesters on Twitter)
Itse en muuttanut Iranin levottomuuksien aikaan Twitter-avatariani vihreäksi, vaikka moni Suomessakin teki niin. Ja vaikka pidän Iron Sky-elokuvahanketta upeana, en aio mainostaa sitä profiilikuvallani.
Internetissä on kautta aikojen levinnyt meemejä - matkitaan jotakin mielenilmausta, osoitetaan mielipidettä toimimalla tietyllä tavalla, tai levitetään hassuja juttuja (Trololo!).
Oman avatarkuvan valjastaminen jonkin aatteen tai tuotteen tunnetuksi tekemiseen on nykyään hyvin tavallista. Meemeihin mukaan lähteminen on tehty erittäin helpoksi - vähimmillään käyttäjän ei tarvitse kuin klikata pari kertaa, ja kampanja tuunaa profiilikuvan uusiksi.
Verkkovoiman tutkija Kari A. Hintikka näkee avatar-hassuttelun osana koko nettiprofiilia ja -läsnäoloa. Erilaisia verkostoja yhdistävään aktiiviseen integraattori-fasilitaattori-rooliin se voisi esimerkiksi sopia hyvin. Huumoriprofiilikuva ei hänestä ole ehkä se aivan ensi valinta asiantuntijalle nettiprofiilin rakentamisessa.
- Aika paljon se on kiinni kontekstista. Tuskin FB:n taannoinen Hussein-meemi, (jossa moni ilmaisi tukensa Barack Obamalle lisäämällä toiseksi nimekseen Hussein) tai viimevuotinen vihreä Iran -meemi avautui satunnaiselle ohikulkijalle sen paremmin, Hintikka sanoo.
Miehelle saattaa olla helpompi yhdistää huumori asiantuntijarooliin sosiaalisessa mediassa, arvioi vapaa kirjoittaja ja valokuvaaja Suvi Korhonen.
Esimerkiksi jos ja kun tutut aktiiviset verkon käyttäjät @Karde, @dst tai @ubiq (Kari Haakana, Olli Sulopuisto tai Kari A. Hintikka) laittavat huumorikuvan avatarikseen sosiaalisen median ympäristössä, se ei vaikuta Korhosen käsitykseen näistä henkilöistä. Osittain varmaankin siksi, että hän osaa jo odottaa moista kavereilta, jotka ovat hupailleet ja vitsailleet verkossa ennenkin.
Korhonen mainitsee verkostostaan naisten profiileja, joilla myös on lupa leikkiä humoristisilla profiilikuvilla. Tällainen on esimerkiksi Mari Koistinen. Toisaalta Riitta Nieminen-Sundellista Korhosella on asiapitoinen mielikuva, johon huumorikuva ei sopisi. Vaikutus voisi olla kuvasta ja tilanteesta riippuen positiivinen tai negatiivinen, hän miettii.
Negatiivisesti Korhosen mielikuvaan henkilöstä asiantuntijana vaikuttavat lemmikkieläinten ja lasten tai pariskuntakuvien pitäminen profiilikuvina. Myöskään avatarkoneiden tekemistä kuvista hän ei juuri pidä.
Toimitusjohtaja Helene Auramo pitää eri linjaa eri palveluissa. Twitterissä hän ei vaihda kuvaa meemien hyväksi, mutta Facebookissa hän on niin tehnyt. Esimerkiksi kaksoisolentokuvailmiön aikoihin (Facebook Doppelgänger Week) hän vaihtoi kuvansa Sandra Bullockin kuvaan.
Hän pitää Facebookia kavereiden ympäristönä, jossa ei tarvitse olla niin asiantuntijaa. Pikemminkin liian markkinointimainen kuva on poistyöntävä kaveripiirissä. Jos Facebook-kavereina on työkavereita tai asiakkaita, näiden tulisi Auramon mukaan ymmärtää FB:n luonne. Hänestä monia tuntuu ärsyttävän FBssä liian mainosmainen ote. Miksi joku markkinoi itseään kavereille, Auramo kertoo ainakin nuorempien kavereidensa keskuudessa ajateltavan.
Profiilikuvalla on ehdottomasti suuri vaikutus mielikuvaan ihmisestä, sanoo valokuvaaja, yrittäjä Peter Forsgård. Hänestä liian söpö tai hassu profiilikuva on asiantuntijalle huono valinta. Kuvan tunnelman pitäisi tukea sitä mielikuvaa, jonka haluaa itsestään antaa. Asiantuntijan kuvan tulisi hänestä olla asiallinen.
Forsgård neuvoo pitämään kuvan samana ainakin jonkin aikaa. Lisäksi kuva saisi olla sama tai hyvin samankaltainen eri palveluissa. Tunnistettavuus helpottuu, ja kuva kuitenkin on osa ihmisen brändiä, hän muistuttaa.
Profiilikuvan valjastaminen meemien käyttöön tuli puheeksi perjantaina Twitterissä ja Qaikussa tekemissäni keskustelunavauksessa, joissa tiedustelin verkostoiltani mielipiteitä siitä, mihin he asettavat asiantuntijan ilmaisun rajat profiilikuvan kohdalla.
Jos aikuisella on ylisöpö tai hassu profiilikuva, miten se vaikuttaa mielikuvaan tästä ihmisestä asiantuntijana - kysymykseen vastasi parikymmentä verkon aktiivikäyttäjää. Alla joitain poimintoja saamistani vastauksista.
Tämä on toinen kirjoitus kaksiosaisessa juttusarjassa, jossa kokeilen kahta erilaista tapaa referoida ja kreditoida verkkokeskusteluja. Katso ensimmäinen osa.
Kommentteja
17 tuntia 20 minuuttia sitten
1 päivä 7 tuntia sitten
2 päivää 1 tunti sitten
2 päivää 8 tuntia sitten
1 viikko 5 päivää sitten
1 viikko 6 päivää sitten
1 viikko 6 päivää sitten
1 viikko 6 päivää sitten
2 viikkoa 28 minuuttia sitten
2 viikkoa 1 tunti sitten