Tuhat sanaa

Facebookin profiilin erottaa blogeista tai esimerkiksi Twitteristä seuraamisen kaksisuuntaisuus: siinä missä monia avoimia internetin tietovirtoja voi vain ryhtyä seuraamaan, Facebook-kaverisuhde vaatii molemminpuolisen hyväksymisen.

Facebookin ominaisuudet muuttuvat jatkuvasti. Niin muuttuvat myös omat tarpeet ja toimintatavat. Voi olla käynyt niin, että on joskus tullut hyväksyttyä kaveriksi sellainen henkilö, jonka kanssa nykytilanteessa ei oikeastaan ole missään tekemisissä ja jonka kanssa ei ehkä nyt ryhtyisikään Facebook-kaveriksi. Mikä neuvoksi?

Milloin kaverisuhteen katkaiseminen on tarpeen?

Facebookissa on kaksi tapaa raivata enemmän palstatilaa omille läheisille ihmisille, joiden päivityksistä haluaa pysyä kärryillä.

Kaverisuhteen lopettaminen on selkeä, muttei kovin diplomaattinen keino. Ennen kuin poistaa kaverin verkostostaan, on syytä selittää teko tähän yksityisellä viestillä.

Ihmisellä on oikeus tarkistaa viestintätapojaan aika ajoin, eikä kenenkään pitäisi suuttua, jos selität ystävällisesti, että tilanne on muuttunut ja ettei kyse ole reaktiosta mihinkään, mitä hän on tehnyt tai sanonut.

Ensimmäinen reaktio poistettavalla voi nimittäin olla sama kuin jätetyksi tullessa: mitä minä tein väärin? Tee siis selväksi, että kyse on sinusta, ei hänestä.

Vaikka kaverin poistaminen ei näykään uutisvirrassa samalla tavalla kuin kaverin lisääminen, on todennäköistä että kaverisuhteen purkaminen huomataan. Tällä toimenpiteellä on sosiaalista merkitystä: poistettu voi kokea tulleensa nolatuksi oman kaveripiirinsä silmissä.

Omasta turvallisuudestaan kannattaa myös pitää vaarin. Häpeä ja kunnian menettäminen, suhteen katkaisemien sosiaalisessa verkostossa, on mahdollisesti jo johtanut ensimmäisiin Facebook-kunniamurhiin.

Piilottaminen poistaa kaverin päivitykset uutisvirrastasi

Mikäli sinua ei haittaa, että kyseinen ihminen edelleen näkee päivityksesi ja pysyy verkostossasi, voit turvautua myös henkilön päivitysten piilottamiseen. Pysytte edelleen muodollisesti kavereina, mutta hänen tilapäivityksiään ei enää näytetä uutisissasi.

Jos yksittäisen henkilön julkaisemissa sisällöissä on jotakin, mikä ärsyttää sinua, esimerkiksi jonkin sovelluksen tiheät päivitykset, voit piilottaa vain ne: vie hiiri kyseisen päivityksen kohdalle, valitse "piilota" ja klikkaa henkilön sijasta sovelluksen kohdalla.

Sama mekanismi toimii Facebookin sivuillakin: kuvan esimerkki on YLE Turun fanisivulta.

Nettielämää -sosiaalisen median maailmat -kirjassa kirjoitimme aiheesta näin:

"Verkon yhteisöpalvelussa kuten Facebookissa käytetty termi "friend", ystävä, saattaa hieman venyttää puhekielessä käyttämämme termin merkitystä. Joissakin palveluissa on tapana "frendata" eli lisätä kaveriksi uusia tuttuja hyvinkin kevein perustein: jos tapasitte sattumalta, oli mukava jutella, etkä panisi pahaksesi juttutuokion uusimista, eikä profiilisi sisällä mitään niin yksityistä, että olisi riski päästää joku tuntematon lähipiiriin, niin frendaa pois. Hahmon voi aina tipauttaa ystävälistalta myöhemminkin."

Facebook on massiivisilla käyttäjämäärillään noussut internetpalvelujen valtavirtaan.

Sopivin toimintatapa riippuu siitä, millaiset odotukset sinulla itselläsi ja verkostoillasi on viestinnän sisällöstä ja käytännöistä. Hankaluuden tunne syntyy yleensä siitä, jos kaveripiirissä on kovin erilaista väkeä työkavereista työkontakteihin ja omasta perheestä tosielämän ystäviin ja satunnaisiin nettituttaviin.

Sivu avuksi laajempaan verkostoitumiseen?

Uusi tapa olla sekä yksityisesti että laajemmin tavoitettavissa Facebookissa on tehdä itselleen sivu ("fan page"). Ominaisuuden käyttöön ottaminen vaatii jonkun verran pokkaa, sillä perisuomalaiseen mentaliteettiin ei kovin helposti sovi vertaisten "fanittaminen". Sivun avulla voi kuitenkin päästä mukaan Facebookin pöhinään ilman, että joutuu tinkimään piiruakaan yksityisyydestään.

Esimerkiksi Juha Kreus kertoo pari viikkoa sitten perustetulla sivullaan näin:

"Juha Kreus - Risk Hunter sivu edustaa nyt minun ammatillista profiiliani. Kyse ei ole narsismista, vaan sosiaalisen median sisällön jakamisesta enemmän ammatillisuuden ja yksityisyyden välillä. Sivu on "fanisivusto", koska siinä ei ole tarkoitus laajemmin ajaa mitään teemaa, vaan toimia omana kotisivunani. Jos siis haluat seurata työtäni, niin liity "faniksi"."

Oma sivuni löytyy osoitteesta facebook.com/aaltotuija.

"Tiedonvälityksen mahdollisuudet ovat nyt paremmat kuin koskaan. Lehtien tekeminen ei silti ole muuttunut juuri mitenkään. Miksei lukijoiden osaamista ja innostusta hyödynnetä, kun siihen kerran on niin hienot välineet?" Näin pohtii Tietoviikon toimittaja Jouni Junkkaala, jonka Avoin juttu on julkaistu tänään.

Kommenttipuheenvuorossaan (kuva) Junkkaala pitää hanketta onnistuneena prosessina, ja jättää lopputuloksen laadun lukijan arvioitavaksi.

Ks. Tuhat sanaa 16.2.2010: Jouni Junkkaala organisoi avointa jutuntekoa verkossa

Tietoviikon verkkotuottaja Jouni Junkkaala tekee suomalaisen avoimen journalismin historiaa. Hänen johdollaan kirjoitetaan parhaillaan juttua maaliskuussa ilmestyvään Tietoviikko-lehteen 4/2010. Aihe on valittu yhteisön jäsenten kesken, samoin näkökulma.

Juttua on kehitelty mikroblogipalvelu Qaikussa ja tekstiä työstetty Etherpadissa. Tekstin valmistumisen deadline 26.2. lähestyy, mutta paketti on vielä levällään.

Junkkaalan keskustelunavauksia Qaikussa:

• Mistä aiheesta Tivin avoin juttu pitäisi kirjoittaa? 90 kommenttia J1one kanavalle #AvoinJournalismi Hki 16.01.2010 (fi)
• Tehdään yhdessä juttu Tietoviikkoon! Suunnitellaan ja kirjoitetaan avoimen yhteisöllisesti juttu 5.3.2010 ilmestyvään lehteen. 39 kommenttia J1one kanavalle #AvoinJournalismi Helsinki, Finland 16.01.2010 (fi)
• Heitellään tähän asioita, joita Tivin avoimessa jutussa pitäisi käsitellä. 70 kommenttia J1one kanavalle #AvoinJournalismi . 04.02.2010 (fi)
• Liiketoimintaa avoimella datalla -jutun rakenne?
  22 kommenttia J1one kanavalle #AvoinJournalismi . 4 päivää sitten (fi)

Valmistuuko juttu ajoissa?

"Tämä on kyllä tuhannen taalan kysymys tässä ja kaikessa muussa vapaaehtoistoiminnassa (ja monessa muussakin toiminnassa). Kuka tekee raa'an toteutuksen? (Tämän jutun osalta en ole vielä päättänyt, mitä teen jos juttu ei näytä valmiilta deadline-hetkellä. Väännänkö sen itse luettavaan kuntoon yön aikana vai jätänkö matskun sellaiseksi kuin se täällä muodostuu ja kuvitan jutun näihin ketjuihin osallistuneiden naamoilla. ;-)" J1one kommentoi kanavalle #AvoinJournalismi . 4 päivää sitten (fi)

Etherpad on samanaikaiseen tai eriaikaiseen yhteiskirjoittamiseen tarkoitettu alusta, jonka Google on hiljakkoin ostanut. Etherpad-dokumentissa "Avoimen datan kudelma" kuvataan projektin tarkoitus ja taustat ja linkitetään Qaikun tärkeimpiin ketjuihin.

"Tähän dokumenttiin rakennetaan Tietoviikon numeroon 4/2010 tuleva juttu avoimesta datasta. Jutusta keskustellaan Qaikun Avoin Journalismi -kanavalla http://www.qaiku.com/channels/show/AvoinJournalismi/hotqaikus/ Sieltä löytyy tietoja jutun lähtökohdista http://www.qaiku.com/go/5enw, aiheesta http://www.qaiku.com/go/5eny, sisällöstä http://www.qaiku.com/go/5o3p ja jutun rakenteesta http://www.qaiku.com/go/5rp6. Juttua on rakennettu myös toisessa Etherpad-dokumentissa: http://etherpad.com/11ENZe9ZMt"

Junkkaala puffasi hanketta on Tietoviikossa 4.2. otsikolla Tee juttu Tiviin.

"Miten nettiä voisi paremmin hyödyntää jutunteossa? Tietoviikko päätti selvittää. Loimme keskustelupalvelu Qaikuun uuden kanavan ja käynnistimme siellä avoimen jutuntekoprosessin. Olemme jo saaneet valittua aiheen ja nyt tiivistämme siitä tarkempaa juttuideaa. Tarkoituksena on siis tarjota kenelle tahansa mahdollisuus osallistua jutun tekemiseen ja lopulta tuottaa suunnilleen aukeaman juttu Tivin 5. maaliskuuta ilmestyvään nelosnumeroon."

Qaiku-ketjujen lukeminen osoittaa, että toimittaja on saanut tehdä hartiavoimin töitä juttuprosessin ohjaamisessa. Junkkaala on tehtaillut aloitteita, kommentoinut yhteisöstä tulevia kommentteja ja koonnut rönsyilevistä keskusteluista tiivistelmiä pitääkseen ideoijat selvillä kokonaistilanteesta. Verkkokeskustelu on jatkunut myös työajan ulkopuolella kotoa.

Verkosto tarpeen

Jouni Junkkaalalla on Qaikussa 27 kontaktia eli molemminpuolista sidosta. Lisäksi hän seuraa yhdeksää nimimerkkiä, ja 15 seuraa häntä yksipuolisesti. Verkoston laajuus ei ole itsetarkoitus, mutta hankkeen onnistumista toki auttaa se, mitä useampi huomaa sen olemassaolon voidakseen päättää liittyä tekijöiden joukkoon.

VTT:n avoimessa verkkolaboratoriossa Owelassa ideoidaan keikoilla ja festareilla käyville ihmisille tulevaisuuden yhteisöllistä palvelua, jossa käyttäjät voivat jakaa ja muokata musiikkitapahtumista taltioimaansa materiaalia. Owelan ideoinnin tavoitteena on kehittää palvelua, jota on mukava ja kätevä käyttää. Ideointi on auki 15.2.2010 asti. Osallistujien kesken arvotaan mp3-soitin ja leffalippuja.

Suomen Lähikauppa Oy kysyy Neuvonantajiltaan milloin mitäkin Siwojen ja Valintatalojen kehittämiseen liittyvää, viimeksi, josko neuvonantajat haluaisivat nettiruokakaupassa asioida.

Tallink Siljan Silja Line -brändille toteuttama 1000 Tuotekehittäjää - kampanja on mukana case-esimerkkinä Tekesin rahoittamassa Tampereen yliopiston ja VTT:n UseIn (User Involvement In Service Innovations) -tutkimusprojektissa, jossa tutkitaan käyttäjien osallistamista palveluinnovaatioprosessiin. Kampanja esitellään myös Työ- ja elinkeinoministeriön kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa esittelevällä udi.fi-internetsivulla helmikuussa 2010.

Co-creation, yritysten ja asiakkaiden yhdessä tekeminen, on nyt siis tullut Suomeenkin.

"Luova talous ei ole hupsuttelua. Sosiaalinen media ei ole Facebookin ”mun suokkarijälkkäri” -kyselynäpertelyä. Netti ei ole teknologista onanointia. Ekologisuus ei ole muotioikku. Asiakas ei ole joku tuntematon tyyppi jossain. Asiakas on sinä ja minä.", kirjoittaa Markkinointi ja Mainonta -lehden päätoimittaja Salla-Mari Kohtala (Kommentti: Luovan talouden vallankumous).

Ihmiset auttavat netissä toisiaan mielellään. Anne Rongas avaa Opeblogissaan, miksi.

"Nettiauttaminen on kevyttä. Olen moneen kertaan vinkannut omalle polulle osuneille kysyjille jotain pientä. Jos kysymyksen kohde on tuttu, vinkkaaminen sujuu vaivatta, se jopa auttaa itseä syventämään omaa osaamistaan asian suhteen, mistä syntyy ensimmäinen palkinto. Toinen palkinto on se, että tohtii itse kysyä. Verkossa ei vaadita kaupankäyntiä: sinä minulta, minä sinulle vaan netti on kollektiivi. Kysyn netiltä, netti vastaa minulle, toki ihmisten äänillä, ja sitten voin vastineeksi itse jakaa omasta tietämyksestäni samalla tavalla." (Sorsastuskausi 24/7 – ooh, mikä autuus!).

Katso myös aikaisempia kirjoituksiani aiheesta

• Aikaleima 2009: Ajan henki: Asiakas neuvoo nettiyhteisössä
• Tuhat sanaa 2007 Crowdsourssaus tavallistuu

Viitisenkymmentä sosiaalisen median aktiivia matkustaa 13.1. Helsingistä Ouluun ja takaisin verkostoituakseen ja kehittääkseen yhdessä uusia ideoita.

Innovaatiojunan verkkonäkyvyys on laaja ja tapahtuman digitaalinen jalanjälki kelpaa esimerkiksi monelle tapahtumajärjestäjälle

Tässä päällimmäiset, lisää linkkejä jatkuvasti Deliciousissa

• Laajasti taustoittava ja linkittävä verkkosivu omassa osoitteessaan
  
• Yhdessä suunnittelua Etherpadissa
  
• Ennakkotunnelmia ja väliaikatietoja liikkeellapanijoiden ja matkaan lähtijöiden blogeissa, esim. ja ja esim.
  
• Kanava Qaikussa
  
• Ryhmä Facebookissa
  
• Hashtag-kanavatunniste Twitterissä
  
• Tapahtuman kansio ("Event") videolähetyksille Bambuserissa
  
• Huomiota valtamediassa esim. YLE Oulu ja blogeissa Vierityspalkki.

Kuva: